Myöskään Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmista, jotka viitaavat eläkejärjestelmän rahoitusaseman vahvistumiseen, ei liittojen mukaan voi päätellä, että ylimääräistä rahaa olisi.

BUDJETTIPÄÄLLIKKÖ Mika Niemelä totesi, ettei ministeriö suosita tai ehdota kartoituksessaan mitään sopeutuksen vaihtoehtoa.

– On toki näinkin, että työeläkkeet on sidottu indeksiin. Tuo on tietysti yksi sellainen kokonaisuus mitä on syytä tutkiskella, kun mietitään tätä meidän tilannetta. Työeläkkeiden indeksien jäädyttäminen seuraavalle vaalikaudelle, niin puhutaan myöskin tämmöisessä toimenpiteessä noin kahden miljardin euron kokonaisuudesta, Niemelä sanoi tiedotustilaisuudessa.

Niemelä huomautti, että indeksijäädytyksiin tulisi liittää ”jonkinlainen kanavointiratkaisu” ennen kuin se hyödyttäisi valtion taloutta.

– Esimerkiksi silleen, että työeläkemaksujen annettaisiin laskea ja sitten vastaavasti kiristettäisiin verotusta, Niemelä jatkoi.

­SAK:N puheenjohtaja Jarkko Eloranta toteaa keskusjärjestöjen tiedotteessa, ettei eläkevaroja pidä käyttää muuhun tarkoitukseen kuin mikä niillä on: eläkkeiden maksamiseen.

– Julkisessa keskustelussa ja avauksissa velan taittamiseksi toistuva ajatus siitä, että eläkejärjestelmässä olisi mistä ottaa, on ylipäätään hyvin vaarallinen, Eloranta sanoo.

Eläkejärjestelmässä on järjestöjen mukaan kannettava huolta pitkän aikavälin rahoituksellisesta kestävyydestä.

– Varat tarvitaan tulevien vuosikymmenten eläkkeisiin. Tavoite on turvata myös tuleville sukupolville kohtuulliset eläkkeet ja huolehtia samalla siitä, että heille ei muodostu maksun korotuspainetta, Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren sanoo.

JÄRJESTÖJÄ hämmentää se, että yrittäjien- ja maatalousyrittäjien eläkkeisiin esitettävät toimet jäävät ministeriön kartoituksessa hyvin vähäisiksi.

– Eläkemenot ovat vuositasolla miljardiluokkaa. Näiden tahojen rahoitukselliseen epätasapainoon on seuraavalla hallituskaudella puututtava tiukalla kädellä. Korjauksia tarvitaan järjestelmään, joka syö epäoikeudenmukaisesti julkisia varoja eikä työeläkejärjestelmään, joka on hoidettu hyvin, STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi esittää.

Valtiovarainministeriön meno- ja rakennekartoituksen ”buffettarjoilu” koostuu järjestöjen mukaan lähinnä kansalaisten kukkarolle osuvasta sopeutustaakasta. SAK, Akava ja STTK edellyttävät, että myös yritykset osallistetaan talouden talkoisiin.

– Valtiontalouden sopeutukset ja leikkaukset eivät voi kohdistua yksipuolisesti palkansaajiin.

Pian päättyvä hallituskausi on järjestöjen mukaan ollut kokonaisuutena palkansaajien asemaa heikentävä eivätkä lupaukset työllisyyden paranemisesta ole täyttyneet.

– Näin ei voi jatkua. Talouspolitiikan pitäisi tukea kansalaisten luottamusta ja hyvinvointia. Siinä ovat talouskasvun avaimet, tiedotteessa todetaan.